Maalari maalasi taloa, valkoista ja valkoista. Illan tullen sanoi hän, nyt on niska noidannuolessa....

Ispiraation kukkanen puhkesi kevään merkkien ilmaantuessa. Rytökasakuisti saa kyytiä. Kun kotiin tullessa ensimmäisenä vastaanottaa rakennustelinerottelot ja toisena kuistikaatopaikka niin ei ole hääviä. Tummat seinät, tumma katto, kuluneet ikkunanpielet, ikkunalaudat ja lattia, hillitön kasa romua ja rytkyä. Ensi töiksi rytkyt pihalle ja harja kouraan. Harjan jälkeen pensseli kauniiseen käteen.

 

Polttopuusavotan jälkeen on hyvä jatkaa niskojen tuhoamista katon pohjamaalausoperaatiossa. Otex on niin tuhtia kamaa, että se ei kovin liukkaasti levitykään.

 

Kuistin kattoa koristaa mahtavan mutkikkat paneelit. Vähän samantyyppiset kuin tuvassa.

 

Pohjamaalin jälkeiset tunnelmat ovat vaaleita, mutta ei kuitenkaan valkosia. Joka kerta sitä luulee kahden maalikerroksen peittävän, mutta kerroksia tarvitaan ainakin neljä. Pah.

 

Laadunvalvoja helteessä.