Puuhastelua talon ulkopuolella.

Salaojat on paikallaan, eristeet seinässä, vallihauta on täytetty ja sormi tikattu. Projekti oli aikataulultaan niin tiukka ja suorituskeskeinen, että muutamat yöt jäi lähes olemattomille unille. Siitä seurauksena oli toisella työnjohtajalla tapaturma-altispäivä. Tikkejä ja pieniä lipsahduksia. Pääjohtaja nuoli varpaitaan ruoka-salin pöydällä, parhaalla ja turvallisimmalla tarkkailualueella, joten hänelle ei havereita sattunut.


MausVillan kasvillisuus siirtyi myös uuteen ulottuvuuteen. Kivijalan ympärillä olikin uskomaton määrä kaikenmaailman kukkasia ja kasveja. Niitä sitten siirreltiin kaiken hulinan keskellä turvaan.


Tällä hetkellä talo tärisee, kun kellariin on ilmestymässä uusi oviaukko. Työläs on sekin projekti, mutta oi sitä riemun hetkeä kun saunasta pääseekin suoraa reittiä pihalle. Pihalta 16 juoksuaskelta ja loiskis järveen. Tai sitten 10 juoksuaskelta, kirosanoja, lisää askelia ja järveen (Jos sattui juoksemaan aitaverkkoon).

Walk Of Fame

Kun kivijalka saatiin esiin oli pieni muurauksen paikka, joka suoritettiin illan kähmässä. MausVillan virallinen rakennusvalvoja, villasukan värinen kissa kattinen, tarkkaili muurausta etäämmältä ja paineli pehkuihin ennenkuin projekti oli valmis.  Muuraus jätettiin yöksi kuivamaan. Pimeän tullen paikalle saapui kenenkään tietämättä vaivihkaa valvoja nro 2. Hän yritti käydä kaivuualueilla kenenkään tietämättä, mutta kuinkas kävikään. Hän asteli pikku siltaa pitkin vallihaudan pohjalle. Siitä hän siirtyi kivijalan reunaan, jottei käpälät likaantuisi. Hän seikkaili talon kaksi pitkää sivua onnellisena kunnes tajusi varpaidensa olevan SEMENTISSÄ!! Pikainen harppaus hiekalle... shit! Loppuyö menikin ehkä varpaita nuollen. Varpaanjälkitunnisteista voidaan jäljittää kyseinen karvapallo. MausVilla sai trendikkään kivijalan.

Aarteen etsintää pihamaalla, lapioin, kaivurein.

Eilen illalla kymmenen jälkeen oli täydessä käynnissä viimeiset peliliikkeet ennen kaivurin rantautumista. Tai noh... kaivuri rantautui jo alkuillasta, mutta se odotti vielä kaivurimiestä seurakseen. Mausvillan edustalla kaiveltiin lapiopelissä puolille öin talon edustalla olleita liuskekiviä. Puutarhassa oli näkyvillä pikkuruinen liuskekivipolku, joka osoittautuikin paljon pidemmäksi kuin alku antoi ymmärtää. Vuosien saatossa kivet olivat jääneet nurmikentän alle... osasta pilkotti vähäsen. Öinen kaivanta oli kuin aarteenetsintää parhaimmillaan. Lapiolla tökkiessä silloin tällöin kilahti iloisesti ja se oli selvä merkki... uusi kivi. Kivi toisensa jälkeen. Pitkä polku, kivet talteen odottamaan uutta polkua vallihaudanteko-operaation jälkeen.

Muitakin aarteita tontilta löytyi. Kuistin alle oli hautautunut näin messevä menopeli.

Tämän päivän jälkeen MausVillalla on oma vallihauta. Vain vesi ja krokotiilit puuttuvat. Talosta on myös harvinaisen vaikeaa päästä ulos tai takaisin sisälle, koska myöskään sitä linnoista tuttua avautuvaa siltaa ei ole. Piiiiiitkä hyppy ja toive, että se riittää.

MausVillan puutarha on parhaillaan kuin sotatantereen, hiekkakuopan ja tunkion risteytys. Olo on kuitenkin toiveikas... MausVillan perustukset saavat ansaitsemansa kohtelun. Hyvät eväät tulevia vuosikymmeniä varten. Samalla tontille täräytetään parit pihavalot, kukkapenkereet, pihalaatoitukset sekä apinoiden temppuiluköydet hiekkalaatikoineen. Vaikka tässä vaiheessa MausVillan emännän sisäinen puutarhuristi ei ole herännyt niin samalla rytinällä on hoidettava silti osa puutarhahommista. Olisi se sangen typerää kaivuroida taas parin vuoden päästä piha auki.

Muutama päivä armonaikaa hoidella kivijalka kuntoon. Sitten krokotiilit päästetään takaisin järveen ja kaivuri hujauttaa vallihaudan umpeen.

Pala kakkua, iso pala!

Näyttää siltä, että MausVillassa on alkamassa suuri remonttirutistus, Remppa Kolmonen. MausVillassa on kolme samansuuruista kerrosta päällekäin ja kerrokset nro. 2 ja 3 on laitettu jo uuteen uskoon. Pohjakerroksessa, eli kellarissa, eli kerroksessa nro. 1 on vasta räjäytetty perunakellari ja pannuhuone parempaan jamaan. Vuorossa olisi siis kylppäri, sauna ja kodinhoitohuone. Työlästä aikaa tiedossa. Ja koska talosta loppuu kerrokset niin täytyy siirtyä myös talon ulkopuolelle kaivelemaan kivijalan ympäryksiä.Ulkopuolella on toki jo tehty kaikenlaisia operaatioita, kuten MausVillan maalaaminen, katon vaihto, parvekkeen luominen jne. Pikkufiksailua kohdassa jos toisessakin. Parin viikon takainen apina-aitauksen tekotalkoo tuotti myös hyviä uudistuksia.

Kellossa on liian vähän tunteja. Kevään mittaan kun alkaa talon väki inspiroitua kaikenlaiseen uuteen puuhaan.

Majatalotoiminta vähenee arvatenkin kesän ajaksi, koska MausVillan asukkaillekin saattaa olla tiedossa evakkoreissuja. Blogitoiminta toivottavasti vilkastuu uusien projektien myötä.